Tuossa kyseisessä soraikossa, sekä alapuolisen koskijakson niskalla oli useita pienehköjä kutukuoppia, tai ainakin kaivelujälkiä syksyllä. Sen sijaan tuosta hieman ylävirtaan oli uoman kahtia jakavan puun kohdalla toista metriä pitkä kutupesä. Jos ovat selvinneet kesän vähävetisestä jaksosta, niin eiköhän nollikkaita tuolla edelleen vilistä...
Sitä miettii monesti koskien alapuolisten soraikkoalueiden syntyhistoriaa. Useinhan tilavuudeltaan ja pinta-alaltaan massiiviset soraikot sijaitsevat perattujen koskien alapuolella. Toisin sanoen, soraa lienee kulkeutunut perkausten seurauksena kosken alaosaan. Esimerkkinä vaikkapa Kiskonjoen Latokartanonkosken alaosan valtava soraikkoalue.
Mikä sitten on ollut lopputulema kutupaikkojen laadun ja määrän suhteen? Epäilen, että paikoittain jopa parempi, mutta poikastuotto lienee kuitenkin alkuperäistä heikompaa, koska poikasille ei ole optimaalista kuoriutua kosken alaosaan. Koskenniskalla syntyminen mahdollistaa kuitenkin paremmin ajautumisen kelvolliseen habitaattiin, jos sitä on ylipäätään olemassa.
Poikasten ajeeseen joutuminen alaosasta altistaa ehkä helpommin predaatiolle kuin kosken yläosassa.
Tällainen soraikkojen keskittyminen lienee huono juttu sitäkin kautta, että "kutukelpoinen" soratilavuus ja -pinta-ala ovat heikommassa käytössä yhdessä paikassa kuin jaettuna useampaan eri kutusoraikkoon.
2 kommenttia:
Tuossa kyseisessä soraikossa, sekä alapuolisen koskijakson niskalla oli useita pienehköjä kutukuoppia, tai ainakin kaivelujälkiä syksyllä. Sen sijaan tuosta hieman ylävirtaan oli uoman kahtia jakavan puun kohdalla toista metriä pitkä kutupesä. Jos ovat selvinneet kesän vähävetisestä jaksosta, niin eiköhän nollikkaita tuolla edelleen vilistä...
On kyllä komeaa soraikkoa.
Sitä miettii monesti koskien alapuolisten soraikkoalueiden syntyhistoriaa. Useinhan tilavuudeltaan ja pinta-alaltaan massiiviset soraikot sijaitsevat perattujen koskien alapuolella. Toisin sanoen, soraa lienee kulkeutunut perkausten seurauksena kosken alaosaan. Esimerkkinä vaikkapa Kiskonjoen Latokartanonkosken alaosan valtava soraikkoalue.
Mikä sitten on ollut lopputulema kutupaikkojen laadun ja määrän suhteen? Epäilen, että paikoittain jopa parempi, mutta poikastuotto lienee kuitenkin alkuperäistä heikompaa, koska poikasille ei ole optimaalista kuoriutua kosken alaosaan. Koskenniskalla syntyminen mahdollistaa kuitenkin paremmin ajautumisen kelvolliseen habitaattiin, jos sitä on ylipäätään olemassa.
Poikasten ajeeseen joutuminen alaosasta altistaa ehkä helpommin predaatiolle kuin kosken yläosassa.
Tällainen soraikkojen keskittyminen lienee huono juttu sitäkin kautta, että "kutukelpoinen" soratilavuus ja -pinta-ala ovat heikommassa käytössä yhdessä paikassa kuin jaettuna useampaan eri kutusoraikkoon.
Lähetä kommentti