Virtavesitalkoita!

Virho järjestää tänä vuonna peräti kuudessa kohteessa virtavesitalkoita elokuun loppupuolelta alkaen.
Talkoisiin osallistumalla voit auttaa virtavesiluontoa helpolla ja hauskalla tavalla.

Sunnuntaina 24.8 klo 10 alkaen talkoillaan Itä-Helsingissä Mellunkylänpurolla. Puro saa alkunsa Vesalan ja Länsimäen lähteistä ja virtaa puisto- ja viheralueiden halki Vartiokylänlahteen. Puroon istutettiin taimenen pienpoikasia vuonna 2000. Taimenet kotiutuivat hyvin ja ovat jo saaneet jälkeläisiä. Purossa on myös runsaasti pieniä kymmenpiikki-kaloja. Puron uomaa kivetään peratuissa kohteissa ja levitetään karkeaa soraa taimenten kutupaikoiksi. Lisätietoja purosta ja talkoista antaa Ari Virtanen puh. 050 3555 979, s-posti: paikku(at)hotmail.com

Sunnuntaina 31.8. klo 10 alkaen järjestetään Maunulanpurolla kunnostustalkoot. Perattuun uomaan lisätään mm. kivitavaraa monipuolistamaan virtausta ja luomaan suojapaikkoja kaloille ja muille vesieliöille.
Maunulanpuron-Mätäpuron vesistö saa alkunsa Helsingin Keskuspuiston lähteistä. Nimestä huolimatta purojen vesi on hyvälaatuista, hapekasta ja kesälläkin viileää. Syksyllä 2004 kutivat taimenet Mätäpurossa ja seuraavana keväänä syntyi vuosikymmeniin ensimmäinen taimensukupolvi, joka saavuttaa lähiaikoina sukukypsyyden. Lisätietoja vesistöstä ja talkoista antaa Teemu Mökkönen, puh. 040 539 1202, s-posti: teemu.mokkonen(at)helsinki.fi.

Espoossa, Glomsinjoen alaosassa tehdään lauantaina 6.9. klo 10 alkaen taimenille kutupaikkoja ja poikasille elinympäristöjä levittämällä karkeaa soraa ja kivitavaraa virtapaikkoihin. Alueella on heikko taimenkanta, jonka uskotaan elpyvän kunhan kutu- ja poikasalueita saadaan lisää.
Glomsinjoki on Espoonlahteen laskevan Espoonjoen läntinen haara, joka saa vetensä Bodomista ja vedenjakaja-alueen pikkupuroista. Talkoot järjestetään yhteistyössä kalastusalueen kanssa. Lisätietoja antaa Aki Janatuinen, puh. 040 754 7778, s-posti: aki.janatuinen(at)helsinki.fi

Sunnuntaina 7.9. klo 10 alkaen pidetään Vihtijoella, Haimoossa kiveämistalkoot. Vihtijoen kuten monen muunkin vesistön rapu- ja taimenkanta on viime vuosikymmenten aikana kärsinyt mm. jokiuoman perkuusta, kutupaikkojen liettymisestä ja vaellusreittien padoista. Haimoon kylässä ei hyväksytä tilannetta. Siellä järjestettiin ensimmäiset virtavesitalkoot jo syksyllä 2006. Kuluvan kesän aikana on rakennettu Haimoon Myllypadon ohitse kalatie. Joka mahdollistaa kalojen vaelluksen aina Lohjanjärveen ja takaisin. Talkoissa kivetään ja soraistetaan koskea taimenen lisääntymis- ja poikasalueiksi. Talkoisiin voi ilmoittautua ja lisätietoja antaa Kari Tuukkanen, puh. 0400 480 260, s-posti: kari.tuukkanen(at)digicenter.fi

Lopella, Vastinkosken perhokalastusalueella talkoillaan sunnuntaina 14.9. Pitkäjänteisen hoitotyön ja kalakannan ehdoilla tapahtuvan kalastuksen ansiosta Vastinkoskella ja ympäröivällä jokialueella on elinvoimainen taimenkanta. Kosken hoito ja jokasyksyiset talkoot tukevat vesistön kala- ja rapukannan jatkuvaa kehittymistä. Tietoa talkoista ja Vastinkoskesta antaa Pekka Lindblad, puh. 050 556 7214, s-posti: pekka.lindblad(at)kolumbus.fi

SKES ry:n Taimentiimi järjestää sunnuntaina 28.9. Helsingin, Malmilla virtaavan Longinojan kunnostustalkoot. Taimentiimi on jo usean vuoden ajan tehnyt talkootyötä puron hyväksi. Työn arvon on huomannut mm. Helsingin kaupunki, joka teetti talvella 2006 mittavan kunnostustyön Longinojalla. 1960-luvulla perattu ja oiottu puro palautetaan mahdollisimman lähelle sen alkuperäistä, polveilevaa uomaa. Talkoilla jatketaan hoito- ja ennallistamistyötä sekä täydennetään Helsingin kaupungin toimenpiteitä. Talkoisiin voi ilmoittautua ja niistä antaa lisätietoja Taimentiimin vetäjä, Juha Salonen, puh. 050 594 9998, s-posti: juha.salonen(at)skes.org.

Espoon vesi pihtaa vettä Gumbölenjoelta

Viime viikkojen runsaista sateista huolimatta Gumbölenjoki virtaa vain pienenä purona. Espoon Vesi päästää Dämmanin vedenpuhdistamolta jokeen lupaehtojen minimimäärän eli 20 litraa vettä sekunnissa, vaikka vettä on kertynyt mukavasti vedenpuhdistamon altaaseen.

- 20 litraa sekunnissa on pari mukillista, havainnollistaa kalastusbiologi Mikko Koivurinta Uudenmaan TE-keskuksesta.

TE-keskuksen kalatalousyksikkö on huolestuneena seurannut Gumbölenjoen kuivuutta, koska se on yksi harvoista eteläsuomalaisista joista, joissa vielä ui erittäin uhanalainen, alkuperäinen meritaimenkanta.

Kanta elpyi kuin ihmeen kaupalla vuosituhannen alun ympäristövahingosta, jossa Dämmanilta päässyt kemikaali tappoi kalanpoikaset.

Gumbölenjoen vähiä vesiä verottavat myös alajuoksun kaksi golfkenttää. Niiden ei pitäisi pumpata jokivettä, jos Dämman päästää vain minimäärän luukuistaan, mutta itsesäätely ei aina toimi.

Lupia valvova Uudenmaan ympäristökeskus joutui kesäkuussa antamaan huomautuksen Gumbölen golfkentälle, koska se ei ollut piitannut veden vähyydestä.

Espoon golfkentän vedenottolupa on vasta vireillä. Se voi tänä kesänä ottaa vettä, jos Espoon Vesi päästää Dämmanin altaasta minimimäärää enemmän.

Virtavesien hoitoyhdistyksen Espoon vastaava Aki Janatuinen esittää, että Gumbölenjoen kaikkien vedenottajien luvat laitettaisiin samalle viivalle. Vedenottoluvat ovat kuitenkin pysyviä, joten nykymeno jatkuu, jollei Espoon Vesi itse lähde hakemaan muutosta.

Lähde: Vartti / Espoo

Tutkijat löysivät luonnonkudusta syntyneitä poikasia sähkökalastuksella - luonnollinen taimenkanta voi palata Aurajokeen

Turun Halistenkoskesta on ensimmäistä kertaa 1900-luvun alun jälkeen havaittu luonnonkudusta syntyneitä meritaimenia.

4-6-senttiset taimenenpoikaset havaittiin Lounais-Suomen kalastusalueen työntekijöiden tekemissä Halistenkosken koekalastuksissa.

Aurajokeen on 1980-luvulta lähtien istutettu taimenia, mutta kertaakaan aikaisemmin ei istutettujen kalojen kutu ole Halistenkoskessa onnistunut.

Aurajoen alkuperäinen taimenkanta kuoli viime vuosisadan alkupuolella sukupuuttoon jokiveden likaantumisen ja joen patoamisen vuoksi.

- Kosken kalaportaassa, missä nämäkin taimenet ovat todennäköisesti syntyneet, riitti viime vuonna hyvin vettä, joten osasimme aavistaa, että tällainen iloinen löytö on tulossa, kertovat Lounais-Suomen kalastusalueen palveluksessa koekalastusta tekevät Jussi Aaltonen ja Tapio Penttilä.

Liedon Nautelankoskella luonnonkudusta syntyneitä taimenia on löytynyt aikaisemminkin.

Tainnutus sähkövirralla

Taimenenpojat nousivat koskesta sähkökoekalastuksessa, joka on ainoastaan tutkimustarkoitukseen sallittu kalastusmenetelmä.

Tutkijat suuntaavat koekalastusta tehdessään veteen sähkövirran, jonka vaikutuksesta lähialueella piilottelevat kalat pökertyvät hetkeksi ja pulpahtavat pintaan laskettaviksi.

Sähkövirran tainnuttamat kalat toipuvat nopeasti ja säilyvät terveinä ja hyvävoimaisina jatkamaan vedenalaista vaellustaan.

Aaltosen ja Penttilän pyydystämät kalat pääsivät kuitenkin näytille Aurajoen opastuskeskus Myllärintalon akvaarioon.

Taimenen paluu tahdon asia

Aaltosen mukaan koekalastuksessa tehtyjen arvioiden mukaan koskessa uiskentelee tällä hetkellä joitakin kymmeniä luonnonkudusta syntyneitä taimenia. Vaikka yhden kalasukupolven syntymä ei merkitsekään lisääntyvän taimenkannan paluuta Aurajokeen, on pikkutaimenten löytyminen hänen mukaansa hyvin lupaava merkki joen tilasta.

- Löytö merkitsee, että vedenlaatu ja muut Aurajoen olosuhteet ovat riittävän hyvät lohikalojen lisääntymiselle. Jotta taimenen tulevaisuus näyttäisi valoisalta, pitää Halistenkosken virtaamaa kasvattaa nykyisestä ja varmistaa vähintäänkin, että kosken kalaportaaseen riittää vettä ympäri vuoden, Aaltonen listaa.

Riittävän virtaaman lisäksi taimen kaipaa häähuoneeseensa pikkukivistä koostuvan sorapohjan, jonka päällä kutu onnistuu hyvin. Suojaa antavat isommat kivenlohkareet koskiuomassa ovat myös kalojen mieleen. Näillä uudistuksilla Halisten koskiuomasta olisi Aaltosen mukaan mahdollista tehdä Aurajoen taimenelle mieluisa koti.

- Kosken uudistaminen on tässä vaiheessa pelkkää visiointia, mutta näitä toimenpiteitä kestävän taimenkannan luominen vaatii. Mikäli Aurajoen merkitys vedenottopaikkana vähenee tulevaisuudessa, voi Halistenkoskeenkin riittää vettä sopivaan ympärivuotiseen virtaamaan. Ja kun vettä riittäisi, olisi kosken uudistaminenkin ajankohtaista, Aaltonen maalailee.

Turun sanomat 11.7.2008 (poikasten koko editoitu)
Linkki uutiseen