Vantaanjoen taimenista löytyi epämuodostumia. Älähtivät tutkijat edes tämän kerran. Siltä osin kovalla pinnistyksella tulkittavissa edes jonkinasteiseksi positiiviseksi heikoksi signaaliksi. Toisaalta onhan laittomia likavesipäästöjä tuomivia kirjoituksia tulvinut kauppalehden sivuilla harvasen päivä. Kala- ja ympäristöviranomaiset elvätä kuitenkin omaa riippumatonta elämää.
Monikonpuron taimenten evien sulamisen syitä ei aikoinaan (reilu 10 v sitten)tapahtuneen happovuodon jälkeen sen kummemmin ihmetelty, tai että uuden riskin minimointiin olisi mitenkään ryhdytty. Ja silloisen taimenkannan katoaminenkin laitettiin kuivuuden syyksi, vaikka puron luvaton ojitus (jota sekä TE- että ymäristökeskus katsoi läpi sormien, ja kun kummankin em viranomaisen siunaama puron rakentaminen oli jo hävittänyt puron taimenkannan tärkeimmät elinalueet. Että sillein. Se on sitä kala- ja ympäristöviranomaisen edunvalvontaa, tai "jotain sinne päin" -puuhastelua.
tiistai 30. joulukuuta 2008
torstai 18. joulukuuta 2008
Monikonpuro wikipediassa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Monikonpuro.
Vaikka uskallankin suhtautua skeptisesti joihinkin Wikipedian Monikonpuro-sivulla olleisiin väittämiin. Ei kyl ole enää mitenkään minun asia sanoa tutkijoille tai muillekaan että milloin hutkivat ja muuten törppöilevät - vaikka sanottavaa periaatteessa olisi enemmänkin. Tai jos haluaisivat minun kannan, niin sanoisin että on raskaamman puoleisten yt-neuvotteluja aika. Kalatalouden suunnittelun ja päätöksenteon johtoportaaseen olisi vihdoinkin aika saada päteviä ammattilaisia. Toisaalta mistä sellaisia tulee? Ei mistään.
Toivottavasti Helcomin puitteissa saisivat edes jotain järkeä tuohon pahimpaan sähläämiseen suomen puoleisten merellisten taimenkantojen osalta. Toivottavasti eivät Suomen tapauksessa suhtaudu merelliseen taimeneen liian perinteisen suomalaisittain, tai jäävät kaikki olennaisimmat alueet kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle.
PDF: Salmon and sea trout river Salmon and sea trout river
inventory and classification inventory and classification
Niin, enhän minä tuostakaan mitään tietäisi, enkä haluaisi tietää, ellei minulle olisi Helcomista soitettu. Nyt tiedän että suomalaiset kalatutkijat ja viranomaiset saavat jälleen yhden mahdollisuuden vakuuttaa kansainvälinen yhteisö omasta epäpätevyydestä ja selkärangattomuudesta.
Ainoa pieni lohtu minkä olen pitkiin aikoihin vahingossa tavallaan taimenasioihin liittyen törmännyt, on Atso Romakkaniemen väitöskirja. Soveltan aika samat säännöt pätee taimeniinkin. Ja vähän lohduttomampi uutinen taas on se minkä luin Ari Sauran alustuksesta Suomenlahden taimenistutusten kannattavuudesta. Katsokaa itse PDF ja sivu 4. Istutusten tuotto on 1/7-osa tai jopa alle sen minkä istutukset tuotti 20 vuotta sitten. Onko istutuksissa taloudellisesti mitään järkeä. Ei! Onks viljelyssä järkeä? Ei sitten vähäisintä! Mut mitä selkärangattomat päättäjät tekee? Vai selitetäänkö mukamas sillä että verkkokalastus olisi jotenkin dramaattisesti muuttunut, ja ettei viljelytoiminta ja kantojen coctail-kokeilut ole mitenkään haitallisia heitteelle jätetyille luonnonkannoille?
Sitten on sarjassamme kirjoitus RKTL:n sivuilta joka pitää harvinaisen hyvin paikkansa. "Villien taimenten biologia tunnetaan huonosti, sillä tutkimuksia on tehty etupäässä istukkailla." Löytyy os. http://www.rktl.fi/kala/elinymparistot/jarvitaimen_keski_suomessa/ Ihan kuin olisi jonkun taimeninstituuttilaisen kirjoittamaa. Vielä kun oikeasti oivaltaisivat luonnonkantojen (taimenen ekologisen olemuksen) potentiaalin ennen kuin on lopullisesti liian myöhäistä. Eiks tutkijat osaa ynnätä asioita yhteen, nähdä kokonaisuutta?
Toisaalta on huvittavaa kuulla tutkijoiden ja TE-keskusten näennäispäättäjien mantraa siitä, että jos kalastusta vain rajoitettaisiin, niin ongelmat ratkeais. Vaikka kalastukseen tulisi radikaaleja rajoituksia, niin se ei poista lainkaan sitä ongelmaa mikä johtuu liian istutuskeskeisesta tarkastelusta niin tutkimuksen kuin kalastuksen osalta - ei Keski-Suomessa, eikä Suomenlahdella. Perusongelma on kuitenkin se, että kalastusrajoituksia on vaikea toteuttaa koska kalastajaryhmät on pirun kateellisia muille kalastusryhmille ja kalastajille, ja harvan intresseissä on kalavesien tuottavuuden parantaminen. Ennemminkin vain tavoitella sellaisia itsekkäitä rajoituksia jotka vähentäisi muiden saalista, ja lisäisi sitä omaa. Hölmöläisten hommaa sanon minä.
Rajoitetaan kalastusta siellä missä voidaan. Tarvitaan esimerkkejä. Ja omat esimerkit on ne parhaat. Tutkijat tekisivät parhaan esimerkin suosimalla luonnonkantoja, eikä olemalla istutuskeskeisiä. Just se istutuskeskeinen toiminta paisuttanut kalastusta. Et siinä suhteessa koko RKTL vois katsoa itseään peiliin, ja hävetä!
Kirjoitin tämän vain sanoakseni että tässä blogissa voisi olla erilaisia kirjoituksia, kommentteja, kertomuksia, tiedotusluonteisia tms ajankohtaisista asioista mitkä kertoisi että mitä kentällä näiden asioiden osalta tapahtuu - tai olisi parempi tapahtua. Minun osalta ei tapahdu mitään, koska olen näistä asioista eläkkeellä. Piti nyt vain kirjoittaa tämän kun tuntuu siltä että hyvä idea lohikala/kunnostusaiheisesta blogista jää uinumaan, niin kuin nämä teematkin.
Parasta olisi jos asia-inttämisen olis minimissää, ja enemmän konkretiaa siitä mitä vapaaehtoista ja positiivisia muutoksia on tapahtumassa. Positiivisuus kannustaa, ja huonot uutiset ja negatiivisuus latistaa. Siksi olen pitänyt kohta jo 10 vuotta suuni kiinni, enkä ole sitä ilman erityistä syytä näiden teemojen suhteen enää avaamassa.
Et Hyvää Joulua ja löysiä siimoja tasapuolisesti kaikille.
Henkka, se entinen taimeninstituutti-pirulainen
Vaikka uskallankin suhtautua skeptisesti joihinkin Wikipedian Monikonpuro-sivulla olleisiin väittämiin. Ei kyl ole enää mitenkään minun asia sanoa tutkijoille tai muillekaan että milloin hutkivat ja muuten törppöilevät - vaikka sanottavaa periaatteessa olisi enemmänkin. Tai jos haluaisivat minun kannan, niin sanoisin että on raskaamman puoleisten yt-neuvotteluja aika. Kalatalouden suunnittelun ja päätöksenteon johtoportaaseen olisi vihdoinkin aika saada päteviä ammattilaisia. Toisaalta mistä sellaisia tulee? Ei mistään.
Toivottavasti Helcomin puitteissa saisivat edes jotain järkeä tuohon pahimpaan sähläämiseen suomen puoleisten merellisten taimenkantojen osalta. Toivottavasti eivät Suomen tapauksessa suhtaudu merelliseen taimeneen liian perinteisen suomalaisittain, tai jäävät kaikki olennaisimmat alueet kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle.
PDF: Salmon and sea trout river Salmon and sea trout river
inventory and classification inventory and classification
Niin, enhän minä tuostakaan mitään tietäisi, enkä haluaisi tietää, ellei minulle olisi Helcomista soitettu. Nyt tiedän että suomalaiset kalatutkijat ja viranomaiset saavat jälleen yhden mahdollisuuden vakuuttaa kansainvälinen yhteisö omasta epäpätevyydestä ja selkärangattomuudesta.
Ainoa pieni lohtu minkä olen pitkiin aikoihin vahingossa tavallaan taimenasioihin liittyen törmännyt, on Atso Romakkaniemen väitöskirja. Soveltan aika samat säännöt pätee taimeniinkin. Ja vähän lohduttomampi uutinen taas on se minkä luin Ari Sauran alustuksesta Suomenlahden taimenistutusten kannattavuudesta. Katsokaa itse PDF ja sivu 4. Istutusten tuotto on 1/7-osa tai jopa alle sen minkä istutukset tuotti 20 vuotta sitten. Onko istutuksissa taloudellisesti mitään järkeä. Ei! Onks viljelyssä järkeä? Ei sitten vähäisintä! Mut mitä selkärangattomat päättäjät tekee? Vai selitetäänkö mukamas sillä että verkkokalastus olisi jotenkin dramaattisesti muuttunut, ja ettei viljelytoiminta ja kantojen coctail-kokeilut ole mitenkään haitallisia heitteelle jätetyille luonnonkannoille?
Sitten on sarjassamme kirjoitus RKTL:n sivuilta joka pitää harvinaisen hyvin paikkansa. "Villien taimenten biologia tunnetaan huonosti, sillä tutkimuksia on tehty etupäässä istukkailla." Löytyy os. http://www.rktl.fi/kala/elinymparistot/jarvitaimen_keski_suomessa/ Ihan kuin olisi jonkun taimeninstituuttilaisen kirjoittamaa. Vielä kun oikeasti oivaltaisivat luonnonkantojen (taimenen ekologisen olemuksen) potentiaalin ennen kuin on lopullisesti liian myöhäistä. Eiks tutkijat osaa ynnätä asioita yhteen, nähdä kokonaisuutta?
Toisaalta on huvittavaa kuulla tutkijoiden ja TE-keskusten näennäispäättäjien mantraa siitä, että jos kalastusta vain rajoitettaisiin, niin ongelmat ratkeais. Vaikka kalastukseen tulisi radikaaleja rajoituksia, niin se ei poista lainkaan sitä ongelmaa mikä johtuu liian istutuskeskeisesta tarkastelusta niin tutkimuksen kuin kalastuksen osalta - ei Keski-Suomessa, eikä Suomenlahdella. Perusongelma on kuitenkin se, että kalastusrajoituksia on vaikea toteuttaa koska kalastajaryhmät on pirun kateellisia muille kalastusryhmille ja kalastajille, ja harvan intresseissä on kalavesien tuottavuuden parantaminen. Ennemminkin vain tavoitella sellaisia itsekkäitä rajoituksia jotka vähentäisi muiden saalista, ja lisäisi sitä omaa. Hölmöläisten hommaa sanon minä.
Rajoitetaan kalastusta siellä missä voidaan. Tarvitaan esimerkkejä. Ja omat esimerkit on ne parhaat. Tutkijat tekisivät parhaan esimerkin suosimalla luonnonkantoja, eikä olemalla istutuskeskeisiä. Just se istutuskeskeinen toiminta paisuttanut kalastusta. Et siinä suhteessa koko RKTL vois katsoa itseään peiliin, ja hävetä!
Kirjoitin tämän vain sanoakseni että tässä blogissa voisi olla erilaisia kirjoituksia, kommentteja, kertomuksia, tiedotusluonteisia tms ajankohtaisista asioista mitkä kertoisi että mitä kentällä näiden asioiden osalta tapahtuu - tai olisi parempi tapahtua. Minun osalta ei tapahdu mitään, koska olen näistä asioista eläkkeellä. Piti nyt vain kirjoittaa tämän kun tuntuu siltä että hyvä idea lohikala/kunnostusaiheisesta blogista jää uinumaan, niin kuin nämä teematkin.
Parasta olisi jos asia-inttämisen olis minimissää, ja enemmän konkretiaa siitä mitä vapaaehtoista ja positiivisia muutoksia on tapahtumassa. Positiivisuus kannustaa, ja huonot uutiset ja negatiivisuus latistaa. Siksi olen pitänyt kohta jo 10 vuotta suuni kiinni, enkä ole sitä ilman erityistä syytä näiden teemojen suhteen enää avaamassa.
Et Hyvää Joulua ja löysiä siimoja tasapuolisesti kaikille.
Henkka, se entinen taimeninstituutti-pirulainen
keskiviikko 13. elokuuta 2008
Hiitolanjoen suojelijat huolissaan uusista voimalasuunnitelmista
Vesivoimala olisi takaisku Laatokan lohen nousujoen kunnostukselle
Uhanalaisen järvilohen lisääntymispaikkana tunnettuun Hiitolanjokeen suunnitellaan Venäjän puolelle uutta vesivoimalaa.
Suomalaisten saamien tietojen mukaan suunnitelmien takana on kansainvälinen energiayhtiö Scaent Group, jonka edustajat ovat käyneet paikan päällä Rautjärveltä Laatokkaan laskevaan rajajoella selvittämässä vesivoimalan rakennusmahdollisuuksia.
Yhtiö ei toistaiseksi kommentoi suunnitelmia.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Markku Kaukorannan mielestä vesivoimala-aikeet ovat täysin ristiriidassa sen työn kanssa, jota Hiitolanjoen hyväksi on viime vuosina tehty.
"Molemmilla puolilla rajaa on kova halu tehdä joesta mahdollisimman luonnonmukainen ja saada kalakanta elpymään. En usko, että Venäjän viranomaiset antavat tällaiseen hankkeeseen lupaa", kalatalouden asiantuntijana Suomen ja Venäjän rajavesikomissiossa toimiva Kaukoranta sanoo.
Noin 53 kilometrin pituinen Hiitolanjoki on Laatokan luonnonvaraisen lohen tärkein nousujoki ja samalla Suomen ainut joki, jossa järvilohi lisääntyy luontaisesti.
Joen Venäjän-puoleisella 45 kilometrin osuudella ei ole toimivia vesivoimaloita, mutta Suomen-puoleisen kahdeksan kilometrin osuuden koskissa niitä on kolme. Kaakkois-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskus on hakenut koskiin kalatievelvoitteita. Asiaan odotetaan lähiaikoina ratkaisua Itä-Suomen ympäristölupavirastosta.
Kaukorannan mukaan tavoite on, että kaikkiin Hiitolanjoen voimalaitoksiin saataisiin kalatiet tai ohitusuomat, jotta lohen nousu voitaisiin turvata.
"Toiveena on, että Suomen puolella olevat voimalaitokset saataisiin pois käytöstä ja Venäjän puolelta vanhat padot poistetuksi niin, että koko joki tulisi lohen käyttöön ja kalastusmatkailukohteeksi", Kaukoranta kaavailee.
Lähde:
helsingin sanomat
Irina Vähäsarja
Uhanalaisen järvilohen lisääntymispaikkana tunnettuun Hiitolanjokeen suunnitellaan Venäjän puolelle uutta vesivoimalaa.
Suomalaisten saamien tietojen mukaan suunnitelmien takana on kansainvälinen energiayhtiö Scaent Group, jonka edustajat ovat käyneet paikan päällä Rautjärveltä Laatokkaan laskevaan rajajoella selvittämässä vesivoimalan rakennusmahdollisuuksia.
Yhtiö ei toistaiseksi kommentoi suunnitelmia.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Markku Kaukorannan mielestä vesivoimala-aikeet ovat täysin ristiriidassa sen työn kanssa, jota Hiitolanjoen hyväksi on viime vuosina tehty.
"Molemmilla puolilla rajaa on kova halu tehdä joesta mahdollisimman luonnonmukainen ja saada kalakanta elpymään. En usko, että Venäjän viranomaiset antavat tällaiseen hankkeeseen lupaa", kalatalouden asiantuntijana Suomen ja Venäjän rajavesikomissiossa toimiva Kaukoranta sanoo.
Noin 53 kilometrin pituinen Hiitolanjoki on Laatokan luonnonvaraisen lohen tärkein nousujoki ja samalla Suomen ainut joki, jossa järvilohi lisääntyy luontaisesti.
Joen Venäjän-puoleisella 45 kilometrin osuudella ei ole toimivia vesivoimaloita, mutta Suomen-puoleisen kahdeksan kilometrin osuuden koskissa niitä on kolme. Kaakkois-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskus on hakenut koskiin kalatievelvoitteita. Asiaan odotetaan lähiaikoina ratkaisua Itä-Suomen ympäristölupavirastosta.
Kaukorannan mukaan tavoite on, että kaikkiin Hiitolanjoen voimalaitoksiin saataisiin kalatiet tai ohitusuomat, jotta lohen nousu voitaisiin turvata.
"Toiveena on, että Suomen puolella olevat voimalaitokset saataisiin pois käytöstä ja Venäjän puolelta vanhat padot poistetuksi niin, että koko joki tulisi lohen käyttöön ja kalastusmatkailukohteeksi", Kaukoranta kaavailee.
Lähde:
helsingin sanomat
Irina Vähäsarja
torstai 31. heinäkuuta 2008
Virtavesitalkoita!
Virho järjestää tänä vuonna peräti kuudessa kohteessa virtavesitalkoita elokuun loppupuolelta alkaen.
Talkoisiin osallistumalla voit auttaa virtavesiluontoa helpolla ja hauskalla tavalla.
Sunnuntaina 24.8 klo 10 alkaen talkoillaan Itä-Helsingissä Mellunkylänpurolla. Puro saa alkunsa Vesalan ja Länsimäen lähteistä ja virtaa puisto- ja viheralueiden halki Vartiokylänlahteen. Puroon istutettiin taimenen pienpoikasia vuonna 2000. Taimenet kotiutuivat hyvin ja ovat jo saaneet jälkeläisiä. Purossa on myös runsaasti pieniä kymmenpiikki-kaloja. Puron uomaa kivetään peratuissa kohteissa ja levitetään karkeaa soraa taimenten kutupaikoiksi. Lisätietoja purosta ja talkoista antaa Ari Virtanen puh. 050 3555 979, s-posti: paikku(at)hotmail.com
Sunnuntaina 31.8. klo 10 alkaen järjestetään Maunulanpurolla kunnostustalkoot. Perattuun uomaan lisätään mm. kivitavaraa monipuolistamaan virtausta ja luomaan suojapaikkoja kaloille ja muille vesieliöille.
Maunulanpuron-Mätäpuron vesistö saa alkunsa Helsingin Keskuspuiston lähteistä. Nimestä huolimatta purojen vesi on hyvälaatuista, hapekasta ja kesälläkin viileää. Syksyllä 2004 kutivat taimenet Mätäpurossa ja seuraavana keväänä syntyi vuosikymmeniin ensimmäinen taimensukupolvi, joka saavuttaa lähiaikoina sukukypsyyden. Lisätietoja vesistöstä ja talkoista antaa Teemu Mökkönen, puh. 040 539 1202, s-posti: teemu.mokkonen(at)helsinki.fi.
Espoossa, Glomsinjoen alaosassa tehdään lauantaina 6.9. klo 10 alkaen taimenille kutupaikkoja ja poikasille elinympäristöjä levittämällä karkeaa soraa ja kivitavaraa virtapaikkoihin. Alueella on heikko taimenkanta, jonka uskotaan elpyvän kunhan kutu- ja poikasalueita saadaan lisää.
Glomsinjoki on Espoonlahteen laskevan Espoonjoen läntinen haara, joka saa vetensä Bodomista ja vedenjakaja-alueen pikkupuroista. Talkoot järjestetään yhteistyössä kalastusalueen kanssa. Lisätietoja antaa Aki Janatuinen, puh. 040 754 7778, s-posti: aki.janatuinen(at)helsinki.fi
Sunnuntaina 7.9. klo 10 alkaen pidetään Vihtijoella, Haimoossa kiveämistalkoot. Vihtijoen kuten monen muunkin vesistön rapu- ja taimenkanta on viime vuosikymmenten aikana kärsinyt mm. jokiuoman perkuusta, kutupaikkojen liettymisestä ja vaellusreittien padoista. Haimoon kylässä ei hyväksytä tilannetta. Siellä järjestettiin ensimmäiset virtavesitalkoot jo syksyllä 2006. Kuluvan kesän aikana on rakennettu Haimoon Myllypadon ohitse kalatie. Joka mahdollistaa kalojen vaelluksen aina Lohjanjärveen ja takaisin. Talkoissa kivetään ja soraistetaan koskea taimenen lisääntymis- ja poikasalueiksi. Talkoisiin voi ilmoittautua ja lisätietoja antaa Kari Tuukkanen, puh. 0400 480 260, s-posti: kari.tuukkanen(at)digicenter.fi
Lopella, Vastinkosken perhokalastusalueella talkoillaan sunnuntaina 14.9. Pitkäjänteisen hoitotyön ja kalakannan ehdoilla tapahtuvan kalastuksen ansiosta Vastinkoskella ja ympäröivällä jokialueella on elinvoimainen taimenkanta. Kosken hoito ja jokasyksyiset talkoot tukevat vesistön kala- ja rapukannan jatkuvaa kehittymistä. Tietoa talkoista ja Vastinkoskesta antaa Pekka Lindblad, puh. 050 556 7214, s-posti: pekka.lindblad(at)kolumbus.fi
SKES ry:n Taimentiimi järjestää sunnuntaina 28.9. Helsingin, Malmilla virtaavan Longinojan kunnostustalkoot. Taimentiimi on jo usean vuoden ajan tehnyt talkootyötä puron hyväksi. Työn arvon on huomannut mm. Helsingin kaupunki, joka teetti talvella 2006 mittavan kunnostustyön Longinojalla. 1960-luvulla perattu ja oiottu puro palautetaan mahdollisimman lähelle sen alkuperäistä, polveilevaa uomaa. Talkoilla jatketaan hoito- ja ennallistamistyötä sekä täydennetään Helsingin kaupungin toimenpiteitä. Talkoisiin voi ilmoittautua ja niistä antaa lisätietoja Taimentiimin vetäjä, Juha Salonen, puh. 050 594 9998, s-posti: juha.salonen(at)skes.org.
Talkoisiin osallistumalla voit auttaa virtavesiluontoa helpolla ja hauskalla tavalla.
Sunnuntaina 24.8 klo 10 alkaen talkoillaan Itä-Helsingissä Mellunkylänpurolla. Puro saa alkunsa Vesalan ja Länsimäen lähteistä ja virtaa puisto- ja viheralueiden halki Vartiokylänlahteen. Puroon istutettiin taimenen pienpoikasia vuonna 2000. Taimenet kotiutuivat hyvin ja ovat jo saaneet jälkeläisiä. Purossa on myös runsaasti pieniä kymmenpiikki-kaloja. Puron uomaa kivetään peratuissa kohteissa ja levitetään karkeaa soraa taimenten kutupaikoiksi. Lisätietoja purosta ja talkoista antaa Ari Virtanen puh. 050 3555 979, s-posti: paikku(at)hotmail.com
Sunnuntaina 31.8. klo 10 alkaen järjestetään Maunulanpurolla kunnostustalkoot. Perattuun uomaan lisätään mm. kivitavaraa monipuolistamaan virtausta ja luomaan suojapaikkoja kaloille ja muille vesieliöille.
Maunulanpuron-Mätäpuron vesistö saa alkunsa Helsingin Keskuspuiston lähteistä. Nimestä huolimatta purojen vesi on hyvälaatuista, hapekasta ja kesälläkin viileää. Syksyllä 2004 kutivat taimenet Mätäpurossa ja seuraavana keväänä syntyi vuosikymmeniin ensimmäinen taimensukupolvi, joka saavuttaa lähiaikoina sukukypsyyden. Lisätietoja vesistöstä ja talkoista antaa Teemu Mökkönen, puh. 040 539 1202, s-posti: teemu.mokkonen(at)helsinki.fi.
Espoossa, Glomsinjoen alaosassa tehdään lauantaina 6.9. klo 10 alkaen taimenille kutupaikkoja ja poikasille elinympäristöjä levittämällä karkeaa soraa ja kivitavaraa virtapaikkoihin. Alueella on heikko taimenkanta, jonka uskotaan elpyvän kunhan kutu- ja poikasalueita saadaan lisää.
Glomsinjoki on Espoonlahteen laskevan Espoonjoen läntinen haara, joka saa vetensä Bodomista ja vedenjakaja-alueen pikkupuroista. Talkoot järjestetään yhteistyössä kalastusalueen kanssa. Lisätietoja antaa Aki Janatuinen, puh. 040 754 7778, s-posti: aki.janatuinen(at)helsinki.fi
Sunnuntaina 7.9. klo 10 alkaen pidetään Vihtijoella, Haimoossa kiveämistalkoot. Vihtijoen kuten monen muunkin vesistön rapu- ja taimenkanta on viime vuosikymmenten aikana kärsinyt mm. jokiuoman perkuusta, kutupaikkojen liettymisestä ja vaellusreittien padoista. Haimoon kylässä ei hyväksytä tilannetta. Siellä järjestettiin ensimmäiset virtavesitalkoot jo syksyllä 2006. Kuluvan kesän aikana on rakennettu Haimoon Myllypadon ohitse kalatie. Joka mahdollistaa kalojen vaelluksen aina Lohjanjärveen ja takaisin. Talkoissa kivetään ja soraistetaan koskea taimenen lisääntymis- ja poikasalueiksi. Talkoisiin voi ilmoittautua ja lisätietoja antaa Kari Tuukkanen, puh. 0400 480 260, s-posti: kari.tuukkanen(at)digicenter.fi
Lopella, Vastinkosken perhokalastusalueella talkoillaan sunnuntaina 14.9. Pitkäjänteisen hoitotyön ja kalakannan ehdoilla tapahtuvan kalastuksen ansiosta Vastinkoskella ja ympäröivällä jokialueella on elinvoimainen taimenkanta. Kosken hoito ja jokasyksyiset talkoot tukevat vesistön kala- ja rapukannan jatkuvaa kehittymistä. Tietoa talkoista ja Vastinkoskesta antaa Pekka Lindblad, puh. 050 556 7214, s-posti: pekka.lindblad(at)kolumbus.fi
SKES ry:n Taimentiimi järjestää sunnuntaina 28.9. Helsingin, Malmilla virtaavan Longinojan kunnostustalkoot. Taimentiimi on jo usean vuoden ajan tehnyt talkootyötä puron hyväksi. Työn arvon on huomannut mm. Helsingin kaupunki, joka teetti talvella 2006 mittavan kunnostustyön Longinojalla. 1960-luvulla perattu ja oiottu puro palautetaan mahdollisimman lähelle sen alkuperäistä, polveilevaa uomaa. Talkoilla jatketaan hoito- ja ennallistamistyötä sekä täydennetään Helsingin kaupungin toimenpiteitä. Talkoisiin voi ilmoittautua ja niistä antaa lisätietoja Taimentiimin vetäjä, Juha Salonen, puh. 050 594 9998, s-posti: juha.salonen(at)skes.org.
keskiviikko 16. heinäkuuta 2008
Espoon vesi pihtaa vettä Gumbölenjoelta
Viime viikkojen runsaista sateista huolimatta Gumbölenjoki virtaa vain pienenä purona. Espoon Vesi päästää Dämmanin vedenpuhdistamolta jokeen lupaehtojen minimimäärän eli 20 litraa vettä sekunnissa, vaikka vettä on kertynyt mukavasti vedenpuhdistamon altaaseen.
- 20 litraa sekunnissa on pari mukillista, havainnollistaa kalastusbiologi Mikko Koivurinta Uudenmaan TE-keskuksesta.
TE-keskuksen kalatalousyksikkö on huolestuneena seurannut Gumbölenjoen kuivuutta, koska se on yksi harvoista eteläsuomalaisista joista, joissa vielä ui erittäin uhanalainen, alkuperäinen meritaimenkanta.
Kanta elpyi kuin ihmeen kaupalla vuosituhannen alun ympäristövahingosta, jossa Dämmanilta päässyt kemikaali tappoi kalanpoikaset.
Gumbölenjoen vähiä vesiä verottavat myös alajuoksun kaksi golfkenttää. Niiden ei pitäisi pumpata jokivettä, jos Dämman päästää vain minimäärän luukuistaan, mutta itsesäätely ei aina toimi.
Lupia valvova Uudenmaan ympäristökeskus joutui kesäkuussa antamaan huomautuksen Gumbölen golfkentälle, koska se ei ollut piitannut veden vähyydestä.
Espoon golfkentän vedenottolupa on vasta vireillä. Se voi tänä kesänä ottaa vettä, jos Espoon Vesi päästää Dämmanin altaasta minimimäärää enemmän.
Virtavesien hoitoyhdistyksen Espoon vastaava Aki Janatuinen esittää, että Gumbölenjoen kaikkien vedenottajien luvat laitettaisiin samalle viivalle. Vedenottoluvat ovat kuitenkin pysyviä, joten nykymeno jatkuu, jollei Espoon Vesi itse lähde hakemaan muutosta.
Lähde: Vartti / Espoo
- 20 litraa sekunnissa on pari mukillista, havainnollistaa kalastusbiologi Mikko Koivurinta Uudenmaan TE-keskuksesta.
TE-keskuksen kalatalousyksikkö on huolestuneena seurannut Gumbölenjoen kuivuutta, koska se on yksi harvoista eteläsuomalaisista joista, joissa vielä ui erittäin uhanalainen, alkuperäinen meritaimenkanta.
Kanta elpyi kuin ihmeen kaupalla vuosituhannen alun ympäristövahingosta, jossa Dämmanilta päässyt kemikaali tappoi kalanpoikaset.
Gumbölenjoen vähiä vesiä verottavat myös alajuoksun kaksi golfkenttää. Niiden ei pitäisi pumpata jokivettä, jos Dämman päästää vain minimäärän luukuistaan, mutta itsesäätely ei aina toimi.
Lupia valvova Uudenmaan ympäristökeskus joutui kesäkuussa antamaan huomautuksen Gumbölen golfkentälle, koska se ei ollut piitannut veden vähyydestä.
Espoon golfkentän vedenottolupa on vasta vireillä. Se voi tänä kesänä ottaa vettä, jos Espoon Vesi päästää Dämmanin altaasta minimimäärää enemmän.
Virtavesien hoitoyhdistyksen Espoon vastaava Aki Janatuinen esittää, että Gumbölenjoen kaikkien vedenottajien luvat laitettaisiin samalle viivalle. Vedenottoluvat ovat kuitenkin pysyviä, joten nykymeno jatkuu, jollei Espoon Vesi itse lähde hakemaan muutosta.
Lähde: Vartti / Espoo
perjantai 11. heinäkuuta 2008
Tutkijat löysivät luonnonkudusta syntyneitä poikasia sähkökalastuksella - luonnollinen taimenkanta voi palata Aurajokeen
Turun Halistenkoskesta on ensimmäistä kertaa 1900-luvun alun jälkeen havaittu luonnonkudusta syntyneitä meritaimenia.4-6-senttiset taimenenpoikaset havaittiin Lounais-Suomen kalastusalueen työntekijöiden tekemissä Halistenkosken koekalastuksissa.
Aurajokeen on 1980-luvulta lähtien istutettu taimenia, mutta kertaakaan aikaisemmin ei istutettujen kalojen kutu ole Halistenkoskessa onnistunut.
Aurajoen alkuperäinen taimenkanta kuoli viime vuosisadan alkupuolella sukupuuttoon jokiveden likaantumisen ja joen patoamisen vuoksi.
- Kosken kalaportaassa, missä nämäkin taimenet ovat todennäköisesti syntyneet, riitti viime vuonna hyvin vettä, joten osasimme aavistaa, että tällainen iloinen löytö on tulossa, kertovat Lounais-Suomen kalastusalueen palveluksessa koekalastusta tekevät Jussi Aaltonen ja Tapio Penttilä.
Liedon Nautelankoskella luonnonkudusta syntyneitä taimenia on löytynyt aikaisemminkin.
Tainnutus sähkövirralla
Taimenenpojat nousivat koskesta sähkökoekalastuksessa, joka on ainoastaan tutkimustarkoitukseen sallittu kalastusmenetelmä.
Tutkijat suuntaavat koekalastusta tehdessään veteen sähkövirran, jonka vaikutuksesta lähialueella piilottelevat kalat pökertyvät hetkeksi ja pulpahtavat pintaan laskettaviksi.
Sähkövirran tainnuttamat kalat toipuvat nopeasti ja säilyvät terveinä ja hyvävoimaisina jatkamaan vedenalaista vaellustaan.
Aaltosen ja Penttilän pyydystämät kalat pääsivät kuitenkin näytille Aurajoen opastuskeskus Myllärintalon akvaarioon.
Taimenen paluu tahdon asia
Aaltosen mukaan koekalastuksessa tehtyjen arvioiden mukaan koskessa uiskentelee tällä hetkellä joitakin kymmeniä luonnonkudusta syntyneitä taimenia. Vaikka yhden kalasukupolven syntymä ei merkitsekään lisääntyvän taimenkannan paluuta Aurajokeen, on pikkutaimenten löytyminen hänen mukaansa hyvin lupaava merkki joen tilasta.
- Löytö merkitsee, että vedenlaatu ja muut Aurajoen olosuhteet ovat riittävän hyvät lohikalojen lisääntymiselle. Jotta taimenen tulevaisuus näyttäisi valoisalta, pitää Halistenkosken virtaamaa kasvattaa nykyisestä ja varmistaa vähintäänkin, että kosken kalaportaaseen riittää vettä ympäri vuoden, Aaltonen listaa.
Riittävän virtaaman lisäksi taimen kaipaa häähuoneeseensa pikkukivistä koostuvan sorapohjan, jonka päällä kutu onnistuu hyvin. Suojaa antavat isommat kivenlohkareet koskiuomassa ovat myös kalojen mieleen. Näillä uudistuksilla Halisten koskiuomasta olisi Aaltosen mukaan mahdollista tehdä Aurajoen taimenelle mieluisa koti.
- Kosken uudistaminen on tässä vaiheessa pelkkää visiointia, mutta näitä toimenpiteitä kestävän taimenkannan luominen vaatii. Mikäli Aurajoen merkitys vedenottopaikkana vähenee tulevaisuudessa, voi Halistenkoskeenkin riittää vettä sopivaan ympärivuotiseen virtaamaan. Ja kun vettä riittäisi, olisi kosken uudistaminenkin ajankohtaista, Aaltonen maalailee.
Turun sanomat 11.7.2008 (poikasten koko editoitu)Linkki uutiseen
maanantai 30. kesäkuuta 2008
KALLIOJOEN VESISTÖN VIRTAVEDET KUNNOSTETAAN KUHMOSSA (Kainuu 30.6.2008)
---------------------------------------------------------------------
Tiedote 30.6.2008 (Julkaistu) | Kainuun ympäristökeskus
---------------------------------------------------------------------
KALLIOJOEN VESISTÖN VIRTAVEDET KUNNOSTETAAN KUHMOSSA (Kainuu 30.6.2008)
Kainuun ympäristökeskus aloittaa koskikunnostukset heinäkuun alussa Kalliojoen reitillä. Suunnitelma sisältää yhteensä 28 virtapaikkaa Kalliojoen reitiltä, Viiksimonjoesta ja Tahkosen- eli Hoikanjoesta. Kalliojoen reitin uittosääntö on kumottu 27.1.1977. Uittosäännön kumoamisen yhteydessä vuosina 1978-1979 tehdyt kunnostukset olivat riittämättömiä kalakantojen elvyttämiseksi ja tulevan hankkeen tarkoituksena on täydentää uomaan kohdistuneita kunnostustoimenpiteitä.
Kalliojoen vesistön virtavesien kunnostuksen ensisijainen tavoite on elinkierrossaan virtavesiä tarvitsevien siika-, taimen- ja harjuskantojen elvyttäminen parantamalla kalojen kutualueita ja poikasvaiheiden elinympäristöjä koski- ja virtaosuuksilla. Kalakannan elpymisen myötä myös alueen kalataloudelliset- ja virkistyskäyttöarvot nousevat.
Toimenpiteinä ovat alkuperäisen uoman osittainen vesittäminen, koskialueiden kiveäminen, kynnystäminen ja kutusoraikkojen teko. Koskia muokataan siten, että vähän virtaaman aikana kosken vesitilavuus kasvaa veden pinnan korkeuksien noustessa. Kiveäminen ei vaikuta yläpuolisten järvien veden pinnan korkeuksiin.
Hanke toteutetaan vuosina 2008-2010 ja sen arvonlisäveroton kustannusarvio on n. 80 000 €. Hankkeen rahoittaa Kainuun TE-keskus ja luvan hakijana on Metsähallitus.
Lisätietoja
Suunnittelija Matti Havumäki, Kainuun ympäristökeskus, puh 040 764 0252.
Lähde: www.ymparisto.fi
Tiedote 30.6.2008 (Julkaistu) | Kainuun ympäristökeskus
---------------------------------------------------------------------
KALLIOJOEN VESISTÖN VIRTAVEDET KUNNOSTETAAN KUHMOSSA (Kainuu 30.6.2008)
Kainuun ympäristökeskus aloittaa koskikunnostukset heinäkuun alussa Kalliojoen reitillä. Suunnitelma sisältää yhteensä 28 virtapaikkaa Kalliojoen reitiltä, Viiksimonjoesta ja Tahkosen- eli Hoikanjoesta. Kalliojoen reitin uittosääntö on kumottu 27.1.1977. Uittosäännön kumoamisen yhteydessä vuosina 1978-1979 tehdyt kunnostukset olivat riittämättömiä kalakantojen elvyttämiseksi ja tulevan hankkeen tarkoituksena on täydentää uomaan kohdistuneita kunnostustoimenpiteitä.
Kalliojoen vesistön virtavesien kunnostuksen ensisijainen tavoite on elinkierrossaan virtavesiä tarvitsevien siika-, taimen- ja harjuskantojen elvyttäminen parantamalla kalojen kutualueita ja poikasvaiheiden elinympäristöjä koski- ja virtaosuuksilla. Kalakannan elpymisen myötä myös alueen kalataloudelliset- ja virkistyskäyttöarvot nousevat.
Toimenpiteinä ovat alkuperäisen uoman osittainen vesittäminen, koskialueiden kiveäminen, kynnystäminen ja kutusoraikkojen teko. Koskia muokataan siten, että vähän virtaaman aikana kosken vesitilavuus kasvaa veden pinnan korkeuksien noustessa. Kiveäminen ei vaikuta yläpuolisten järvien veden pinnan korkeuksiin.
Hanke toteutetaan vuosina 2008-2010 ja sen arvonlisäveroton kustannusarvio on n. 80 000 €. Hankkeen rahoittaa Kainuun TE-keskus ja luvan hakijana on Metsähallitus.
Lisätietoja
Suunnittelija Matti Havumäki, Kainuun ympäristökeskus, puh 040 764 0252.
Lähde: www.ymparisto.fi
keskiviikko 25. kesäkuuta 2008
Pienistä puroista kasvaa suuri joki
Virrantuoma on paikka, jossa jokainen vesistökunnostuksista kiinnostunut taho voi kertoa vaikkapa omien projektiensa etenemisestä. Tavoitteena on koota yleinen, vuorovaikutteinen tiedon ja kokemuksien välityskanava.
Nykyisellään Suomessa tehdään paljon hyvää talkoo- ja viranomaistyötä kalojen sekä vesistöjen eteen eikä siitä tieto kantaudu välttämättä suurelle yleisölle asti. Viesti paikallisista kunnostustöistä kulkee yleensä pienissä piireissä ja suuri joukko, jota asia voisi kiinnostaa, voi jäädä paitsi.
Virrantuoman tarkoituksena on kerätä yhteen ajankohtaisia asioita vesistöjen varsilta.
Annetaan virran tuoda monien vesistöjen tarinat yhdeksi suureksi valtavirraksi kaikkien luettavaksi.
Vesistöjemme tulevaisuuden puolesta,
Virrantuoma-team
Tilaa:
Kommentit (Atom)